Sain Siskotuulta kunniamaininnan. Elämäni ensimmäisen. Näin ollen olo tuntuu lähes Oscar-voittajalta.
Niinpä haluaisinkin kiittää rakasta äitiäni, edesmennyttä isääni (luo silmät ylös ja vilkuttaa kohti kattoa kaukaisuuteen), kahta kaistapäistä isoveljeäni, Jarsua 30 vuotta (jos ei niitä mökötyskatkoja oteta huomioon) kestäneestä ystävyydestä, Pikku Myytä varsin hauskoista juodaan-tequilaa-suoraan-baaritiskin päältä-illoista, Pipaa ja Mollaa siitä että alunperin opin juomaan vinettoa ja polttamaan tupakkaa (eli ilman teitä olisin todennäköisesti huomattavasti tervehenkisempi ihminen) sekä lukuisia muita ystäviä, sukulaisia ja seksikumppaneita... ei kun siis... Noh, kaikista suurin kiitos kuuluu tietenkin Basistille (viittaa kädellään katsomon eturiviin ja lähettää viehkeän lentosuukon), joka on minun henkinen kallioni (ei se pubeja täynnä oleva alue stadissa) ja jonka seuraa kaipaan suunnattomasti muualla ollessani. Ilman sinua ja rakkauttasi en olisi mitään (kyynelehtii suloisesti). Kiitos!
4 kommenttia:
Hahaa, ihanan hauska! Osaat totisesti ottaa yleisön =)
Kiitos Siskotuu, on vähän vaikeaa kiittää nöyrästi kun on rinta rottingilla, mutta minä yritän, yritän kovasti :D
:D :D :D Kiitos päivän piristysannoksesta!
Kiva jos piristi Ruska :D
Lähetä kommentti