Kaipuu mökille

Päivät kuluu hukkaan. Tai toivottavasti ei hukkaan, mutta kiivaasti ne vaan soljuu ohitse kuin kevätauringon sulattama puro. Töitä, töitä ja töitä. Mutta kivaa on, kun ei tarvitse istua kotosalla neljän seinän sisällä mitään tekemättä, näkemättä tai kokematta. Töissä voi nimittäin oppia jotain. Eilen opin, että vaippa kannattaa laittaa lapsen housuun oikein päin. Pomokin ihmetteli, että miten olen voinut saada teipit kiinni kun muovipuoli on ollut pojan pyllyä vasten, mutta ihan hyvin se minulta onnistui. Ja vaippa ei siis tietenkään imenyt itseensä yhtään mitään :)

Kovasti odottelen paitsi kevättä myös ensi viikonloppua, kun pääsen pitkästä aikaa meidän omille rantuuksille ja saunamökin lämpöön. Voin helposti kuvitella mielessäni, kuinka tulen saunan kosteanlämpimästä sylistä höyryävänä terassille katselemaan kaunista järvimaisemaa illan jo tummetessa ja kuulen joutsenen keväisen kutsuhuudon joen suulla. Rannan tuoksu tuo aavistuksen keväästä ja minä juovun kaikista näistä aistimuksista.

No joo. Todennäköisesti joku harakka korkeintaan raakkuu jossain pihakoivussa ja ehkäpä joku isäntä valmistelee jo kevätkylvöjään levittämällä sianpaskaa pelloilleen. Se niistä aistimuksista :)

Silti ihanaa lähteä mökille!

2 kommenttia:

aini kirjoitti...

Minäkin rakastan mökkeilyä! Mökki on maailman paras paikka :)

Eija/Tässätalossa kirjoitti...

Aini: Joo, mökillä sielu lepää :)