Näytetään tekstit, joissa on tunniste tukkailua. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste tukkailua. Näytä kaikki tekstit

Räkä ja roiskis

Do dih, derve daash pidkäshdä aigaa.

Eli katupöly ja kaiken maailman hajusteet hurahtivat keuhkoihin, ja nyt kärsitään taas flunssasta. Tänään on viikon ainoa vapaapäivä, mutta jos ei tästä olo parane niin tuskin jaksaa töihin raahautua huomenissa. Voe mavon silimä.

Viime perjantai-iltana oltiin Ninnun ja Juhiksen luona pelailemassa Menolippua ja töllötettiin samalla hääkuvat ja häämatkakuvat. Ja ikävä kyllä, niinhän se oli, että kuvien mukaan siitä morsiuskimpun heitosta oli leikki kaukana. Näin selvän todisteen siitä, että joku nainen tavoitteli kimppua ja minä roikuin molemmilla käsillä tämän naisen käsivarressa kiinni. Toivottavasti ei tullut toiselle osapuolelle mustelmia tai henkisiä traumoja! Tai sitten kuva oli taitava väärennös ja manipulaatio tai jotain. Minun muistini mukaan kimppu lennähti nimittäin suoraan meikäläisen syliin...

Basistin pikkuveli voitti talvella lahjakortin läheiseen liikuntakeskukseen pelaamaan curlingia. Käytiin viime lauantaina ohjaajan johdolla tutustumassa lajiin, ja ai että oli mukavaa! Polvet ovat edelleen mustelmilla, mutta pääasia että kivaa oli. Ja yllättävän vaikea laji, vaikka näyttää niin helpolta ja verkkaiselta toiminnalta. Selkä oli kuitenkin hiestä märkä, kun tuli harjattua niin urakalla. Ja taisi se kivi jossain vaiheessa osua nänniinkin... kai. Ainakin aika lähelle.

Tänään käytiin Muumimamman kanssa kampaajalla, ja hitusen harmittaa kun ei jaksanut lähteä esittelemään tukkaa kuoroharjoituksiin. Mutta kun pää on täynnä räkää ja kurkussa se kuuluisa kaktus, ei oikein viitsi ääntään rasittaa laulamisella. Ja sitä paitsi tukka on lähes entisenlainen, paitsi vähän on lisätty raitoja.

Nyt lähden iltateen keittoon ja taidanpa lyödä samalla kuumemittarinkin kainaloon.

Kuvassa muuten ihana kimppu, jonka ihana Pikku Myy kiikutti viime viikolla meille kihlajaisten kunniaksi.

Tukkailua part 2


No nih. Laitanpa nyt kuvan uudesta tukasta. Vähän kirvelee näyttäytyä täällä "julkisesti", mutta koska yleisöni on pieni (mutta sitäkin ihanampi) ja suurimmaksi osaksi tuttua porukkaa, niin haluan esitellä tukan, kun olen siihen itse niin mahdottoman tyytyväinen.

*Tadaa* (rumpujen pärinää, pimpparautojen kilinää) May I present... The Tukka!





Miksiköhän mun muuten piti yrittää perustella, että laitan kuvan tänne? Tämähän on mun oma blogi. Höh. Ihminen on kummallinen otus... Joka tapauksessa, tukka on jo vähän kärsinyt eilisen jälkeen, sillä märkä lumisade (jossa äsken tarvoin helmat paukkuen tavaratalohelvetistä toiseen) meinaa väkisinkin saada hiukset aaltoilemaan. Mutta ei se mitään, lopputulos on edelleen noin 99 % suorempi kuin normaalissa olotilassa!



Mummokerhossa kuhistiin (niin kuin mummot nyt kuhisee, kun ne oikein ruotii jotain asiaa) eilen tästä tukasta ja sitä kehuttiin kovasti. Muumimamman mielestä näytän pikkutytöltä ja Jarsun mielestä energisemmältä. Basisti vaan naureskelee. Toivottavasti se on hyvä juttu...

Ja jos joku ihmettelee hirveää vouhotusta yhdestä tukasta, niin se kertoo vain siitä, että allekirjoittaneen pitäisi ehkä hankkia elämä. Jos sellaisen saisi joululahjaksi?

Tukkailua

Uusi tukka hulmuaa kauniina ja kiiltävänä. Kuvaa ette saa ainakaan tänään (vaikka Basisti kotiin tultuaan kaivoikin ensimmäisenä kameran käteensä ja rupesi räpsimään kuvia edestä ja sivulta ja takaa ja kiinni ja auki...), mutta tällä hetkellä olen erittäin tyytyväinen uuteen pehkooni. Se on tumman suklaanruskea, siinä on vaaleita raitoja, minulla on kunnollinen etutukka (viimeksi sellainen oli noin 20 vuotta sitten), tukan saa halutessaan suoraksi tai kiharaksi ja se on kerroksittain leikattu. Great. Me likes it a lot!

Viikonloppu vierähti bänditreeneissä Ullan ja Tompan luona ja lauantaina vedettiin setti harjoituksen vuoksi ensin Muumimammalassa ja sitten varsinaisella keikkapaikalla. Hirmuinen suksee; yleisö mylvi ja kuolasi ja taputti (välillä myös oikeissa paikoissa), lauloi mukana ja mukavaa oli :D

Keikan jälkeen haettiin Ryövärintytär meille yökylään ja illalla saunottiin ja herkuteltiin ja vahdattiin perinteisesti tietysti Linnan juhlia. Sellaista kivaa yhdessäoloa! Sohvalla köllötellessä kävi kyllä ajatus mielessä, että voi kunpa meillä olisi oma lapsi... Onhan se toki hyvä, että noita veljien tenavia saa silloin tällöin lainaan ja rutisteltavaksi. Vaikka ne alkaakin jo olla niin isoja, että halailu on jo vähän jäämässä pois :(

Sellaista tänne. Huomisaamuna startataan Muumimamman kanssa kaupunkiin jouluostoksille. Pääsee ulkoiluttamaan uutta tukkaa, jee!

Mitähän tuo tomaattikin minusta ajattelee?

Huono itsetunto on kyllä ikävä asia. Otsikko on lainattu Veljeni Leijonamieleltä, jonka kanssa on joskus kyseisestä aiheesta juteltu. Kyllähän se niin on, että välillä tulee mietittyä ihan liikaa mitä muut minusta ajattelevat. Ihan kuin sillä nyt olisi mitään merkitystä. Kyse on loppujen lopuksi kai liian tiukasta itsekritiikistä eikä mistään muusta. Ainakin omalla kohdallani. Joka tapauksessa, eilisen tukkaongelman myötä oli kiva kuulla joltain täysin vieraalta (eikä edes humalaiselta!) naiselta, että minulla on kaunis ja näyttävä kampaus ja oli kuulemma pistänyt silmään heti ovella kun saavuttiin keikkapaikalle. Hyvä aloitus illalle siis :)

Keikka oli ihan mukiinmenevä, lukuunottamatta kymmeniä suureen ääneen häliseviä rehtoreita, jotka jostain kumman syystä olivat kokoontuneet joukolla keikkapaikalle örveltämään. Illan solistikin joutui pariin otteeseen huomauttamaan, että yleisö voisi olla hiljempaa varsinkin hitaampien kappaleiden aikana, ja että jotkut vähävaraiset opiskelijat ovat oikeasti maksaneet illan esityksestä ja haluaisivat varmaan kuullakin sen. Hiton rehtorit. Khmm. Joka tapauksessa, uusi sovitus Tuomari Nurmion Kurjuuden kuninkaasta oli erityisen hieno.


Ulpukan kanssa käytiin Soppabaarissa syömässä (minä nautiskelin kermaisesta kana-pähkinäkeitosta) ja ehdittiin vähän tuumailla meidän joulukeikan biisilistaakin ennen illan esiintyjää. Ja ensi kesäksi pitäisi alkaa miettimään uutta biisiä viimekesäisen Tango JussiRockin tilalle. Jos tällä kertaa viriteltäisiin iskelmää? Saapa nähdä minkälainen soppa saadaan siitä aikaiseksi.


Jostain täytyisi taas kerätä motivaatiota siivoamiseen. Miten se voi olla niin vaikeaa aloittaa? Enparelli saapuu miehensä kanssa tänään meille viikonlopun viettoon, joten pakko on edes imuroida. Yök yök, on se vastenmielistä touhua!


Mutta mitähän se Enparellikin minusta ajattelee, jos ei ole siivottu...?